Anita Rubin: Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa

Skenaarion kaksi merkitystä Skenaarioajattelun kehittyminen Skenaario tulevaisuuden käsikirjoituksena Perinteiset skenaarion määritelmät Skenaarion luonnetta koskevat määritelmät Suomalaiset skenaarion määritelmät Hyvän tulevaisuudenskenaarion ominaisuudet Skenaarioiden ja toteutuvan tulevaisuuden suhde Ennusteen ja skenaarion ero Skenaariomenetelmä työkaluna Skenaariotyöskentelyn monimuotoisuus Skenaariomenetelmä murrosajan jäsentäjänä Skenaariotyöskentelyn tarkoitus Skenaariotyöskentelyn… Lue lisää ›

Tie65

Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena

Tulevaisuuksientutkimus (puhutaan myös tulevaisuudentutkimuksesta) on omana, itsenäisenä tieteenalanaan ja tulevasta tietämisen tapana luonteeltaan tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä tutkimusta. Se on monien tieteenalojen menetelmiä yhdistävää tutkimustoimintaa, joka kuvaa, selittää ja ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ja luontoon liittyviä, jatkuvasti muuttuvia ilmiöitä sekä niihin liittyviä eri elämänalueiden muutos- ja kehitysprosesseja.

20141026_154710

Antoisaa uutta vuotta 2016!

Metodix on uudistanut kotisivunsa. Uusi ja vanha sivusto toimivat alkuvuoden ajan rinnakkain. Kevään mittaan vanha sivusto arkistoidaan. Kehitystoiveet ja -ehdotukset ovat tervetulleita!

Metodix has renewed its website. So far, the old and the new site can be used concurrently. During the spring, the old site will be archived. Development requests and suggestions are welcome!

Tie66

Osmo Kuusi: Delfoi-metodi

Delfoi-tekniikkaa voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja ideoiden tuomisessa suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Menetelmän käyttö on perusteltua myös tutkimusongelman ollessa siinä määrin epämääräinen, että sitä voida tarkastella yhden täsmällisen analyyttisen tekniikan avulla. Siitä huolimatta asiantuntijaryhmässä tehtyjä arviointeja voidaan pitää hyödyllisinä. Delfoi-menetelmän käytön yhteydessä käytetään usein myös muita

Viimeisimmät artikkelit

  • Delfoi-työpaja 20.-21.5.2016

    4183787670_5be8797b5a_z

    Pajaovet ovat auki Delfoi-työpajoissa Mikkelissä (Mamk-kampus) ja Helsingissä (Heikkiläntie 10) sekä verkossa http://otavanopisto.adobeconnect.com/delfoi .   PERJANTAI 20.05.2016 08.00-08.15 Päivän tavoitteet, kuulumiset ja organisointi, Mamk-session aloitus Tavoitteet, sisällöt ja työskentely Delfoi-työpajassa (Mamk, Kyamk), Antti Kauppi 08.15-08.45 Etelä-Savon matkailu 2030 Delfoi-tutkimuksen tulosten… Lue lisää ›

  • Ohjeita artikkelin kirjoittajille

    4183787670_5be8797b5a_z

    Kai Hakkarainen on kirjoittanut mainion opasartikkelin kansainvälisen tiedeartikkelin kirjoittajille. Sitä saa luettavaksi Academian sivuilta. Academia.edu on mainio maksuton tieteellinen artikkelipalvelu. Kai Hakkarainen (University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences) just uploaded a paper on Academia.edu: Kai Hakkarainen (2015) Ohjeita kansainvälisen… Lue lisää ›

  • Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta

    jeff-kubina-03-2007-glickr

    Lehden artikkeleita sitoo toisiinsa oppimisen tulevaisuuden teema. Useimpia artikkeleita yhdistää myös Delfoi-metodi, jonka avulla tulevaisuusdataa louhitaan. Tärkein lähde on Opetushallituksen Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri, jota metodisesti voi pitää aikasarjattuna kierroksettoman Delfoin (Real-Time Delphi) versiona. Delfoi ja barometri ovat työkaluja, joilla kartoitamme tulevaisuusmaastoa, jossa edellä esitettyihin kysymyksiin aikanaan reagoidaan. Tulevaisuuden karttatietoa on kartutettu myös varhaisista verkko-oppimiskokeiluista, Suomen Akatemian Futu-murrosprojektista ja sivistysbarometreista vuosina 1996-2007. (kuva Jeff Kubina 03/2007/Flickr)

  • eDelfoi – metodievoluutiota verkossa

    carol-munro-12-2007-flickr

    eDelfoi – metodievoluutiota verkossa Hannu ja Jenni Linturi, Anita Rubin 2013 Tiivistelmä Delfoi-menetelmän tunnistaa palautteisista kyselykierroksista sekä niihin reagoivasta anonyymistä asiantuntijaraadista. Viime vuosina Delfoille on löydetty uusia menetelmämurteita ja käyttökohteita, joissa sovelletaan sekä verkkoteknologian että -median nykykehitystä. Suomi on tulevaisuuksientutkimuksen… Lue lisää ›

  • Iiris Aaltio: Case-tutkimus metodisena lähestymistapana

    long distance

      Case-tutkimuksen eli tapaustutkimuksen perinne on osa kvalitatiivista tutkimusperinnettä ja se muodostaa erityisen tutkimusstrategian ja lähestymistavan. Tapaustutkimus on paljon käytetty menetelmä liiketaloustieteen piirissä tutkittaessa yrityksiä ja organisaatiokäyttäytymistä. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, ja niitä tutkitaan omassa erityisessä ympäristössään. Toimintamallia voidaan pitää… Lue lisää ›

  • Jarmo Heinonen: Conjoint-menetelmä

    Tie53

    Seuraava teksti on osin Jarmo Heinosen lisensiaatintyöstä ”A Gap Analysis of Customers and Workers” Helsingin yliopistosta, vuodelta 1998. Tässä katsauksessa conjoint menetelmiin kerrotaan yleisesti conjoint menetelmistä, ortogonaalisista asetelmista, eli tässä tapauksessa conjoint korteista, attribuuttien suhteiden laskemisesta conjoint menetelmässä ja mallinnuksesta…. Lue lisää ›

  • Paul Ilsney & Keith Krasemann: Phenomenological methodology

    kanaali4

    Phenomenological Methodology Phenomenology is, in the 20th century, mainly the name for a philosophical movement whose primary objective is the direct investigation and description of phenomena as consciously experienced, without theories about their causal explanation and as free as possible… Lue lisää ›

  • Anders W. Johansson: Narratiivinen metodi

    hong kong, Tsing Ma bridge

    Narratiivinen tapa tietää Viime vuosina yhteiskuntatieteissä on tapahtunut huomattava käänne narratiivisen tietämyksen suuntaan. Tämän käänteen voidaan nähdä johtuvan kehityksen puutteesta ihmisten ja sosiaalisten ongelmien selvittämiseen tähtäävissä ihmistieteiteissä. Siinä missä lääketiede pystyy osoittamaan menestyksensä parantamalla tauteja ja kehittämällä uusia leikkaustekniikoita tai… Lue lisää ›

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 49 muun seuraajan joukkoon